Ikäihmisen hyvinvointi, osa 1. Uni

Tässä artikkelissa saat hieman perustietoa ikääntyvän ihmisen nukkumiseen vaikuttavista tekijöistä ja sinulla on mahdollisuus tilata käyttöösi pieni Hyvän unen itsehoito -opas, jonka pohjalta voit parantaa omaa tai läheisesi unenlaatua.

Väheneekö unentarve ikääntyessä?

Aikuisen keskimääräinen unentarve on 7-8 tuntia. Toinen voi kuitenkin pärjätä 5-6 tunnin unilla, kun toiset saattavat tarvita 9 tuntia unta. Usein ajatellaan ikääntyvän unentarpeen vähentyvän, mutta kyseessä voi kuitenkin olla kyvyttömyys nukkua tarvittavaa aikaa yhtäjaksoisesti. Vuorokauden kokonais unentarve voi siis pysyä samana, kun päivätorkut lisätään yöllä nukutun unen määrään. Kun päivän velvoitteet eivät ole enää esteenä, voi ikääntyvä toteuttaa kehon luonnollista tarvetta saada unta iltapäivällä.

Ikääntyessä unenlaadussa tapahtuu muutosta

Ikääntymisen myötä, on aivan tavallista, että nukahtamiseen voi mennä tavallista kauemmin aikaa. Syvän unen jaksot yön aikana vähenevät ja uni on herkempää mm. ulkoisille ärsykkeille, kuten ulkoa kuuluville äänille tai vessahädän tunteelle. Yölliset heräilyt voi siis lisääntyä. Nuori voi herätä yöllä ja nukahtaa heti uudelleen, muistamatta aamulla heräämistään. Ikääntyvän voi olla vaikeampi nukahtaa yöllä heräämisen jälkeen. Torkkuminen päivällä on myös tavanomaista.

Luonnolliset ikään liittyvät tekijät voivat olla vaikea erottaa hoitoa vaativasta unihäiriöstä.

Aivot säätelevät uni-valve -rytmiä

Valo ja päivärutiinit ovat mm. tekijöitä, jotka vaikuttavat sisäisen vuorokausirytmin säätelyyn. Tämä säätelykeskus sijaitsee aivoissa hypotalamuksen alueella ja säätelee sieltä mm. melatoniinin ja kortisolin rytmiä. Uni-valve -rytmin häiriöt voivat olla merkittäviä unettomuuden tekijöitä. Ikääntyville tyypillistä on unirytmin aikaistuminen, jolloin herätään varhain aamuyöllä ja tunnetaan illalla tarvetta mennä hyvin aikaisin, jopa ennen klo 21 nukkumaan. Aikaistunut unirytmi voi häiritä sosiaalista elämää, kun aamuyöstä toiset vielä nukkuvat ja illalle ei voi suunnitella ohjelmaa aikaisen nukkumaanmenon mahdollistamiseksi.

Unettomuutta voi aiheuttaa mm.

  • vuorokausirytmin häiriöt ja epäsäännölliset arkirutiinit
  • liikkumattomuus ja vähäinen päiväsajan aktiivisuus
  • liiallinen alkoholin nauttiminen
  • epäterveelliset ruokailutottumukset
  • murheet, masennus
  • useat lääkkeet, kuten tietyt kipu- ja pahoinvointilääkkeet, beetasalpaajat, astmalääkkeet, allergialääkkeet, masennus- ja psykoosilääkkeet sekä pitkään jatkunut nukahtamislääkkeiden käyttö
  • useat sairaudet kuten; hengitystiesairaudet, sydän- ja verenkiertosairaudet, nivelsairaudet
  • vaihdevuodet, virtsa- ja vatsavaivat
  • säryt ja kutina

Huonosti nukutun yön jälkeen, tunnet väsymystä päivällä. Huonon unen tiedetään myös lisäävän kivuntunnetta ja lihassärkyä. Väsyneenä voi olla ärtynyt ja/tai alakuloinen. Pitkittyessä unettomuus haittaa jokapäiväistä arkea ja voi pahentaa perussairauksien oireita.

Koska on syytä hakea apua unettomuuteen?

Jokainen kokee elämänsä aikana unettomuutta. On täysin normaalia nukkua silloin tällöin huonosti. Mikäli unettomuus liittyy johonkin elämänmuutokseen ja kestää alle kaksi viikkoa, ei yleensä ole tarpeen huolestua. Hae apua unettomuuteen kun unettomuutta on ollut yli kuukauden ajan ja se vaikeuttaa jokapäiväistä arkea.

Unihäiriöiden hoito

Unihäiriöiden hoidossa on tärkeää perehtyä huolella unettomuuden laatuun ja syihin. Joskus unettomuus voidaan ratkaista helposti paneutumalla arkirutiineihin, kuten vuorokausirytmiin, ravitsemukseen ja liikuntaan. (Artikkelin lopussa voit tilata oppaan unettomuuden itsehoidon tueksi!) Perussairauden hyvä hoitotasapaino on myös ratkaiseva hyvälle unelle. Joissakin tapauksissa voidaan kokeilla mm. kirkasvalohoitoa ja esim. uniapneaan saa helpotusta ylipainehengityslaitteella.

Melatoniini on kehon hormoni, joka säätelee vuorokausirytmiä. Riittävä melatoniinitaso takaa hyvän yöunen. Ikääntyvällä melatoniinin erittyminen voi heikentyä ja tällöin pitkävaikutteinen melatoniinilisä voi parantaa unenlaatua.

Nukahtamislääkkeiden käyttöä ikääntyneillä on syytä harkita vakavasti. “Yli 65-vuotiaita on koko väestöstä 15,6 %, mutta heidän osuutensa kaikista käytetyistä unilääkkeistä on yli puolet… Kuitenkin tutkimukset osoittavat, että yleisimmin käytetyt lääkkeet eivät vaikuta ikääntyneen uneen halutulla tavalla, jotkut jopa lisäävät uniongelmia.” (Uniuutiset 2/2016 Erikoisnumero. Uniliitto ry:n jäsen- ja tiedotuslehti) Toisille voi kuitenkin olla hyödyksi, että heillä on satunnaisesti saatavilla nukahtamislääkettä.

Tilaa tästä maksutta Hyvän unen itsehoito -opas ikääntyvälle


Lue lisää: www.uniliitto.fi, www.kaypahoito.fi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *